Skip to main content

B. plan lakipalvelut

Usein kysytyt oikeudelliset kysymykset

Mitä jos sopimuksesta tulee riitaa?

Oli kyse sitten yritysten tai yksityishenkilöiden välisistä riidoista, riitatilanteessa on hyvä kääntyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiantuntijan puoleen. Asiantuntija voi antaa neuvontaa esimerkiksi sopimuksen tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. Sopimuksista syntyviä riitatilanteita on mahdollista pyrkiä sovittelemaan esimerkiksi osapuolten kesken käytävin neuvotteluin, mikä monesti onkin hyvä lähtökohta riitojen ratkaisussa. Toisinaan riidan ratkaiseminen edellyttää asian saattamista tuomioistuimen ratkaistavaksi, missä on niin ikään hyvä turvautua asiantuntijan apuun.
Sopimusriitoihin liittyy usein näyttökysymyksiä sopimuksen sisällöstä. Tämän johdosta mahdollisiin myöhempiin sopimuksesta aiheutuviin riitatilanteisiin on hyvä pyrkiä varautumaan ennakolta – huolellisesti laadittu kirjallinen sopimus minimoi osapuolten väliset sopimuserimielisyydet.

Mikä on osakassopimus ja miksi osakassopimus kannattaa tehdä?

Osakassopimus on yhtiön osakkaiden välinen sopimus, jolla osakeyhtiön osakkeenomistajat sopivat oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suhteessa toisiinsa sekä yhtiöön. Osakassopimus on suositeltavaa tehdä aina, kun yhtiössä on enemmän kuin yksi osakkeenomistaja. Osakassopimuksesta on mahdollista sopia esimerkiksi päätöksenteon tavoitteista, yhtiön toimintaan liittyvistä käytännöistä sekä esimerkiksi osakkeiden luovuttamisesta.
Osakassopimuksella voidaan välttää osakkeenomistajien välisiä riitatilanteita, kun yhtiössä noudatettavat pelisäännöt on yhteisesti sovittu. Osakassopimus kannattaakin laatia heti yhtiötä perustettaessa. Mikäli osakassopimus on jäänyt yhtiön perustamisen yhteydessä laatimatta, voi sopimuksen laatia myöhemminkin ja sitä on osakkaisen keskinäisellä sopimuksella mahdollista tarpeen mukaan päivittää.

Kuka maksaa asunto-osakeyhtiössä sattuneen vesivahingon?

Vesivahingon aiheuttaja on yleisimmin tiski- tai pesukone, jääkaappi tai pakastin. Veden valuminen lattialle ja eristeisiin voi aiheuttaa vakavat vauriot talon rakenteisiin tai jopa naapurin asuntoon. Vesivahinkojen hintalappu on yleensä tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia euroja. Syyttävällä sormella osoittaminen on helppoa, lain mukaan vahingonkorvausvastuussa olevan osoittaminen ei niinkään helppoa.
Osakkeenomistajan, eli vuokranantajan, vastuulle kuuluvat tämän huoneistoon teettämiin kunnossapito- ja muutostöihin liittyvät vahingot. Esimerkiksi tiskikoneen asentaminen keittiöremonttia tehtäessä kannattaa jättää ammattilaisen vastuulle. Osakkeenomistaja voi myös vaatia vahingonkorvausta urakoitsijalta, jos kyseessä on asennus- tai muu urakoitsijan aiheuttama vahinko. Tällaisen tilanteen tekee osakkeenomistajalle hankalaksi se, että osakkeenomistajan täytyy osoittaa urakoitsijan virheen olevan syy vahingolle. Toisinaan vahingot ilmenevät vasta monien vuosien jälkeen. Vuokralainenkin on vaihtunut moneen otteeseen, joten syyn löytäminen vaikeutuu.
Vuokralaisen velvollisuuksiin kuuluu ilmoittaa viipymättä vuokranantajalle sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, josta vuokranantaja on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon laajenemisen estämiseksi tehtävä viipymättä. On myös vuokralaisen edun mukaista ilmoittaa vuokranantajalle mahdollisesta viasta. Vesivahingosta on hyvä ilmoittaa myös isännöitsijälle.
Osakkeenomistajan velvollisuuksiin kuuluu myös aika ajoin tarkastaa vuokrattu huoneistonsa. Huoneiston kunnon ja hoidon valvomista varten vuokralaisen on viivytyksettä sopivana aikana päästettävä vuokranantaja huoneistoon. Huoneiston tarkastamisen laiminlyönti voi myös vesivahinkotilanteissa vierittää vastuun osakkeenomistajalle. Vuokralaisen asema huomioon ottaen ei voida edellyttää, että vuokranantaja kovin usein käy huoneistossa valvomassa sen kuntoa, ellei siihen ole erityistä syytä. Jos huoneistossa vuokralaiset vaihtuvat useasti, huoneiston tarkastaminen saattaa siten ajoittua näihin vaihtotilanteisiin.
Oikeudellinen vastuunjako ei ole lainkaan yksiselitteinen, ja riitaisissa tapauksissa tuomioistuin joutuu tarkastelemaan vahinkoasiat yksittäistapauksina. Tuomioistuimen ratkaisun lopputulokseen vaikuttaa muun muassa vuokralaisen tuottamuksen aste, eli kuinka huolimaton vuokralaisen voidaan katsoa olleen vesivahingon syntyessä.
Parhaimmassa tapauksessa, osakkeenomistajan ja vuokralaisen kannalta, vesivahingon korvaa taloyhtiön vakuutus. Erityisesti mikäli vesivahingon korvausvastuusta on epäselvyyttä, yhteydenotto asiantuntijaan on suositeltavaa.

Mitä tarkoittaa omavelkainen takaus?

Omavelkainen takaus on sitoumus, jolla takaaja ottaa vastuun toisen ottaman velan maksamisesta. Mikäli alkuperäinen velallinen ei pysty maksamaan velkaansa, velka voidaan periä takaajalta. Omavelkaisessa takauksessa takaaja ottaa velasta vastattavakseen niin kun omasta velastaan. Velkojalla on siten mahdollisuus omavelkaisen takauksen perusteella vaatia takaajalta suoritusta heti, kun päävelka on erääntynyt.
Mikäli takauksen antanut joutuu antamansa takauksen perusteella maksamaan takaamansa velan, hänellä on oikeus vaatia maksamaansa velkaa maksun laiminlyöneeltä velalliselta.

Mitä eroa on työsuhteen irtisanomisella ja purkamisella?

Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde voi päättyä joko työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen. Työsuhteen irtisanominen on purkamista kevyempi menettely, ja työsuhde usein päättyykin työsopimuksen irtisanomiseen.
Työnantaja tarvitsee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomiseen asiallisen ja painavan syyn, kun taas työntekijällä ei ole samanlaisia laissa säädettyjä edellytyksiä työsuhteen irtisanomiselle. Työsuhteen irtisanomisesta alkaa kulua irtisanomisaika, ja työsuhde päättyy irtisanomisajan päätyttyä. Irtisanomisajan pituus määräytyy lain mukaan, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole muusta sovittu.
Työsuhteen purkaminen päättyväksi heti on mahdollista vain erittäin painavasta syystä, kuten työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Myös työntekijä tarvitsee työsuhteen purkamiseen perusteet.
Työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen liittyvissä epäselvyyksissä on hyvä olla etukäteen yhteydessä asiantuntijaan, jotta voidaan välttyä jälkikäteisiltä korvausvaatimuksilta. Myös työsuhteen irtisanomisen tai purkamisen edellyttämä menettely on hyvä varmistaa etukäteen.

Miksi kannattaa tehdä avioehto?

Avioehdolla puolisot voivat sopia etukäteisesti omaisuuden jaosta avioliiton päättymisen varalta. Avioliitto voi päättyä joko avioeron tai toisen puolison kuoleman seurauksena, mistä johtuen avioehdossa on tärkeää määritellä, missä tilanteessa avioehto astuu voimaan. Avioehdon sisältö on puolisoiden itse määriteltävissä ja onkin myös yksi merkittävä perintö- ja verosuunnittelun keino. Avioehdolla voidaan rajata puolisoiden koko omaisuus tai tietty yksilöity omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle. Esimerkiksi perintönä saatu omaisuus voidaan avioehdolla rajata avio-oikeuden ulkopuolelle, vaikka puolisoiden muu omaisuus kuuluisi heidän avio-oikeutensa alaiseen omaisuuteensa.
Yrittäjän on tärkeää huomioida avioehdossa myös yrityksensä. Yritys nimittäin kuuluu kaiken muun omaisuuden tapaan puolisoiden avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, joka pääsääntöisesti jaetaan avioliiton päättyessä tasan puolisoiden kesken. Pahimmassa tapauksessa, mikäli kummallakaan puolisolla ei ole varaa ostaa toisen puolison osuutta yrityksestä eikä yhteisomistus onnistu, yritys on myytävä, jolloin kumpikin puoliso saa avioliittolain mukaisen osuutensa rahana. Edellä kuvatulta voidaan kuitenkin välttyä laatimalla avioehto, jossa toisen yritystoiminta on rajattu avio-oikeuden alaisen omaisuuden ulkopuolelle.

Kenen kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus?

Monesti edunvalvontavaltuutuksen laatimista aletaan harkitsemaan hieman vanhemmalla iällä. Koska tulevaa ei ole kuitenkaan aina mahdollista ennustaa tai siihen varautua, on edunvalvontavaltuutuksen tekeminen suositeltavaa jokaiselle.
Edunvalvontavaltuutus on eräänlainen valtakirja, jolla voit etukäteen varmistaa, että itse valitsemasi henkilö tai henkilöt hoitavat omaisuuttasi, taloudellisia asioitasi sekä yritystäsi koskevia että henkilökohtaisia asioitasi silloin, kun oma toimintakykysi on heikentynyt yllättäen esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi.
Valtakirjan laatimishetkellä valtuuttajan pitää ymmärtää riittävällä tavalla sen merkitys ja sisältö, jotta valtuutus on pätevä. Edunvalvontavaltuutus on mahdollista saattaa vahvistettavaksi ja voimaan silloin, kun valtuuttaja ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan toimintakyvyn heikentymisestä johtuen.
Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää laissa asetetut muotovaatimukset, jotta se on pätevä. Edunvalvontavaltakirja tulee tehdä kirjallisesti, se on valtuuttajan allekirjoitettava sekä kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi. Lisäksi valtuutetulta vaaditaan suostumus valtuutettuna toimimiseen.

Miten ja milloin perintö jaetaan?

Perukirja ei yksinään luo perillisille omistusoikeutta tiettyyn vainajan omaisuuteen. Vasta perinnönjaossa vainajan omaisuus jaetaan perillisten kesken ja omistusoikeus siirtyy kuolinpesältä perillisille. Lähtökohtaisesti kuolinpesä voidaan jakaa perillisten sopimalla tavalla joko kokonaan tai osittain.
Perinnönjaolle ei ole laissa asetettu mitään määräaikaa, vaan kuolinpesä voi olla jakamattomana pitkiäkin aikoja vainajan kuoleman jälkeen perillisten niin halutessa. Usein jaon toimittaminen on yksinkertaisinta mahdollisimman pian perukirjan laadinnan jälkeen, jolloin perukirja antaa oikean kuvan pesän varallisuudesta.
Lähtökohtaisesti perinnönjako voidaan toimittaa perillisten keskenään sopimalla tavalla. Perillisten on kuitenkin tärkeää huomioida, ettei pesän varoja saa jakaa ennen kuin pesän velat on maksettu tai niiden maksuun on varattu riittävä määrä varoja. Mikäli pesän jakamisesta ei päästä yhteisymmärrykseen, kuolinpesään voidaan määrätä perinnönjakoa varten pesänjakaja.
Perinnönjaosta on laadittava kirjallinen perinnönjakokirja, ja laadinnassa on noudatettava lain asettamia muotomääräyksiä. Perinnönjaossa onkin hyvä kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen.

Sivulla olevat tiedot ja ohjeet ovat yleisluontoisia, eikä B. plan Laki Oy takaa tai vastaa niiden soveltuvuudesta yksittäistapauksiin.

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä lakiasiantuntijoihimme puhelimitse tai sähköpostitse, tai varaa sinulle sopiva puhelinaika ajanvarauskalenteristamme. Puhelimitse käytävä ensikonsultaatio (15 min) on maksuton.
Varaa aika

Tiina Kivilä

Toimitusjohtaja, OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

020 718 1771
tiina.kivila@bplan.fi

Minna Jokela

OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

020 718 1778
minna.jokela@bplan.fi

B. plan Oy

asiakaspalvelu@bplan.fi
020 718 1770

Y-tunnus: 2260586-0
Toimilupa: ESHL-2009-04170/Yr-2

B. plan Laki Oy